Kuten olemme aikaisemmin raportoineet, kuluttajansuojaa on EU:ssa yhtenäistetty vaiheittain ja viime vuosina pöydällä ovat olleet yhtenäiset kuluttajien oikeudet. Sääntelyn yhtenäistämisellä tähdätään rajat ylittävän EU-alueen verkkokaupan lisääntymiseen ja sitä kautta talouskasvuun.

Yhtenäistämisen jälkeen EU-mailla ei voi olla omaa kansallista kuluttajansuojaa koskevaa lainsäädäntöä, joka on ristiriidassa direktiivin kanssa. Alkuperäinen direktiivi on kulkenut pitkän tien monien mietintöjen läpi osaksi suomalaista lainsäädäntöä. Uusi laki astuu voimaan alle kuukauden päästä, 13. kesäkuuta.

Lopullinen laki tuo merkittäviä muutoksia varsin vähän, eikä se koske B2B-kauppaa. Useimpien hyvin hallinnoitujen suomalaisten verkkokauppojen osalta muutettavia asioita ei ole paljoakaan. Muutoksista keskeisemmät koskevat kuluttajan peruuttamisoikeutta sekä kauppiaan velvollisuutta informoida kuluttajaa selkeästi tilaamiseen liittyvistä asioista.

Esittelemme tässä vielä tiivistettynä merkittävimmät muutokset ja niiden vaikutukset verkkokauppiaiden ja kuluttajien näkökulmasta.

Selkeät ja kattavat tiedot kuluttajille

Yritysten on annettava kuluttajille hieman aikaisempaa enemmän tietoa ennen tuotteen ostamista verkkokaupasta.

Ilmoitettavia tietoja ovat tuotteiden pääominaisuudet, hintatiedot, toimituskulut sekä mahdollinen sopimuksen kesto ja sopimusvelvoitteiden vähimmäiskesto. Nämä tiedot tulee olla myös tilausvahvistuksessa.

Ennen sopimusta annettavat tiedot ilmoitetaan kuluttajansuojalain 6 luvun 9 §:ssä. Koko 21 kohdan listan voi lukea verkosta.

Suurin osa verkkokaupoista täyttää nämä jo, mutta lista kannattaa käydä läpi ajatuksella. On myös syytä huomata, että verkkokaupan mahdolliset toimitusrajoitukset tulee esittää tuotekohtaisesti tai viimeistään ennen tilauksen vahvistamista.

Läpinäkyvyyttä hintoihin ja kustannuksiin

Sääntelyä yhtenäistämällä pyritään saamaan kuriin kaikenlainen lisämaksujen kalastelu, jollaista on ilmennyt esimerkiksi halpalentoyhtiöiden verkkokaupoissa.

Jatkossa hinnoittelussa ei saa olla piilotettuja kuluja eikä verkkokaupan tilauslomakkeessa saa olla oletuksena valittuna kohtia, joista aiheutuu lisäkuluja ostajalle.

Verkkokauppiaat eivät saa myöskään veloittaa maksutavoista ja palvelumaksuista enempää kuin niiden mahdollistamisesta syntyvät kulut.

Tilauksia koskevasta puhelinpalvelusta ei saa veloittaa mitä tahansa, vaan enintään kuluttajan liittymäsopimuksen mukaisen hinnan tai niin sanotun laskennallisen perushinnan. Viestintävirasto tulee laskemaan ja julkaisemaan laskennallisen perushinnan vuosittain.

Muutokset peruutusoikeuteen

Suomalaisten verkkokauppiaiden näkökulmasta ehkä merkittävimmät uudistukset koskevat peruutusoikeutta.

Kotimaisissa verkkokaupoissa palautuksen postikulut on maksanut toistaiseksi kauppias. Suomalainen palautuskäytäntö on eronnut monista Euroopan maista, missä palautukset ovat jo pitkään olleet maksullisia. Periaatteessa palautuskäytäntö on tuonut kilpailuetuja suomalaiselle verkkokaupalle, mutta käytännössä varsinkin pienet verkkokaupat ovat kärsineet väärinkäytöksistä.

Tulevaisuudessa tilattujen tavaroiden palauttamiskulut maksaa ostaja, ellei myyjä ole erikseen sitoutunut vastaamaan niistä tai jättänyt ilmoittamatta ostajalle, että tämän on vastattava niistä. Verkkokaupan tulee siis kertoa asiakkaalle ennen tilaamista kuka maksaa mahdolliset palautuskulut. Kaupat voivat edelleen halutessaan tarjota ilmaisen palautuksen kilpailuetuna.

Suomesta tuttu 14 päivän yleinen palautusoikeus tulee lain myötä voimaan koko EU:n alueella. Jatkossa tilauksen peruuttamisesta on kuitenkin erikseen ilmoitettava kaupalle. Pelkkä tavaran palautus ei enää riitä peruuttamisilmoitukseksi. Kauppiaan tulee kertoa selkeästi miten ilmoituksen voi tehdä ja tarjota siihen sopivat kanavat.

Rahat tulee palauttaa kuluttajalle 14 päivän kuluessa siitä, kun verkkokauppa on vastaanottanut kuluttajan ilmoituksen. Tämä tietenkin edellyttää, että kuluttaja on palauttanut tai osoittanut palauttaneensa jo toimitetun tavaran. Yleisenä sääntönä myös on, että maksu on palautettava samalla maksutavalla, jota kuluttaja käytti ostaessaan.

Lainsäädännön vaikutuksista palautuksiin voi lukea lisää Maksuturvan sivuilta.