Joskus oli kai paremminkin. Joku voisi jopa sanoa, että Suomi oli Nokian kulta-aikaan monella teknologisen kehityksen osa-alueella maailman napa. Ja varmasti olikin, ainakin pienen hetken. Kysymys kuuluukin, olemmeko vielä teknologiapelissä mukana? Millään pelilaudan monista kulmista? Verkkokaupassa? Mobiiliosaamisessa? Verkkoratkaisuissa? Laitekehityksessä? Ja tarvitseeko meidän ollakaan mukana?
Joskus oli kai paremminkin. Joku voisi jopa sanoa, että Suomi oli Nokian kulta-aikaan monella teknologisen kehityksen osa-alueella maailman napa. Ja varmasti olikin, ainakin pienen hetken. Kysymys kuuluukin, olemmeko vielä teknologiapelissä mukana? Millään pelilaudan monista kulmista? Verkkokaupassa? Mobiiliosaamisessa? Verkkoratkaisuissa? Laitekehityksessä? Ja tarvitseeko meidän ollakaan mukana?
Tyhmiä kysymyksiä, sillä ilman muuta tarvitsee. Varsinkin verkkokaupassa. Monikanavaisuus on ollut hot jo kauan.
Harva on harava, sano renki, kun lehtiä haravoi. Tuo vanha viidakon sananlasku ja rengin tokaisu, joka on ehkäpä vain minun käsialaani ja kiertänyt maailmaa kohta kymmenisen sekuntia, on meille kaikille taas kerran ajankohtainen. Voisiko rengin, työ- tai myyntimiehen, toimistotyöntekijän tai kenen tahansa arjen raatajan ja sankarin harava olla piikikkäämpi ja leveämpi, monipuolisempi ja tarkempi ja näin auttaa työtä tekevää palvelemaan tarkoitustaan hieman nykyistä paremmin? Voisiko näitä lehtiä jäädä satimeen helpommin ja enemmän? Voisiko työ tulla tehdyksi hieman nykyistä nopeammin? Voisiko kärry täyttyä lehdistä entistä kivuttomammin, jolloin renki saisi muitakin hänen osaamistansa vaativia töitä tehtyä? Ja vielä samassa ajassa tai jopa nopeammin? Varmasti voisi.
Kaupankäynti on usealla alalla monipuolistunut nopeasti jo vuosien ajan ja vaikka me täällä härmässä olemme kovassa kiireessä juuri nyt ja renkikin vielä miettii haravan vaihtoa muutaman piikin vanhasta siihen monimuotoiseen, piikikkäämpään ja sitä kautta tehokkaampaan versioon, muualla mennään ja kovaa.
Verkosta on voinut ostaa tavaraa ja palvelua ruuvista lentokoneeseen ja siitä uudesta haravasta aina laivaan, huoltoon ja muihin palveluihin saakka jo kauan ja silti digitalisaatio ja kaupankäynnin monikanavaisuus on yllättänyt monet vauhdillaan. Miksi näin? Pelkäämmekö muutosta ja asiakaskentän vanhoillisuutta? Pelkäämmekö asiakkaan katoamista face-to-face palvelun perässä muualle? Monikanavaisuus on hieno ja merkityksellinen sana monessakin suhteessa, mutta ymmärretäänkö se siis oikein? Ei. Mutta se onkin vain minun käsitykseni. Ja syyllisiä olemme osaltaan myös me palveluntarjoajat. Monikanavaisuus on harava 4.0.
Asiakas on aina oikeassa. Jos yritys ei halua viedä liiketoimintaansa verkkoon, ei ole meidän palvelutarjoajien tehtävä kritisoida sitä. Meidän tehtävämme on auttaa yrityksiä ymmärtämään monikanavaisuuden mahdollisuudet liiketoimintaprosesseissa ja häivyttää tuo esimerkin pelko asiakkaiden kaikkoamisesta, sillä varsinkin savupiippu-ja perusteollisuudelle sana monikanavaisuus on sana helvetinkoneen sydänmailta.
Oma kokemukseni onkin, että monikanavaisuus ymmärretäänkin varsinkin perusteollisuuden parissa taloudellisesti ehkäpä turhan kalliilla ratkaisuilla tai pelkkänä verkkokauppana, jolla voidaan palvella vain pesukonetta ostavaa kuluttajaa, ei teräsputkea tai turvallisuuspalvelua tilaavaa teollisuusyritystä. Ja näinhän ei missään nimessä ole. Monikanavaisuuden tarkoituksena ei ole tuhota olemassa olevia, toimivia prosesseja ja vakiintuneita toimintamalleja, vaan yhtenäistää prosessit toimiviksi ja tehokkaammaksi verkoksi. Ja investoinneillahan on aina hintansa, mutta uudelle aikakaudelle siirtyminen maksaa itsensä nopeasti takaisin. Jopa monin kerroin.
Verkkoliiketoiminta on tuttua kauraa meille kuluttajille ja verkkokauppaa käyttäneille ja hienosti rakennettuna sen mahdollisuudet ovat perusteollisuudenkin kaupankäynnille valtavat. Verkkoliiketoiminnan ja palvelujen ymmärtäminen yhtenä kauppapaikkana ja kivijalkaliikkeen tai myyntiedustajan ja kassapäätteen ja 100-sivuisen varaosakatalogin lisänä on jo mainio alku. Moni hieno ja perinteinen yritys on onneksi ymmärtänyt pelin hengen jo kauan sitten ja uusiakin menestystarinoita on syntynyt ja syntymässä verkkokauppojen yleistyessä ja verkkopalvelujen mallintuessa liiketoiminnan sisimpään.
Tarvitaanko kivijalkaliikettä tai myyntiedustajaa kaupankäyntiin siis enää ollenkaan? Tarvitaan. Sillä juuri sillä pidetään mukana myös ne perinteiset, F2F-asiakkaat. Palvelua on siis monenlaista, aivan kuten asiakkaitakin. Kivijalkaliikkeen F2F-palvelu, tilausprosessin tekeminen verkosta, tuotteen logistiikan seuraaminen, sen noutaminen tai vaikkapa huolto-ja lisätilaustarpeen ja käyttöönotossa avustaminen on monikanavaisuutta parhaimmillaan ja kirjaimellisesti. Myös savupiipputeollisuudessa.
Suomen on jo nykyisen taloudellisen tilanteenkin johdosta pysyttävä kilpailussa mukana, eikä pelkästään uusien innovaatioiden kautta, vaan myös nykyisiä palveluja tehostamalla. Verkkopalvelut monisyisine teknologioineen ja ratkaisuineen ovat täällä auttamassa yrityksiä haasteissa, ratkaisemassa ongelmia ja tekemässä visioista totta. Uskalletaan uudistua. Sillä tavoin maailma on meidän. Taas kerran.