Miten julkisella sektorilla voitaisiin vähentää digitaalista hukkaa?

Miten julkisella sektorilla voitaisiin vähentää digitaalista hukkaa?

kesä 24, 2020 Jaakko Partanen Digitalisoituva maailma

Anders kuuluttaa kestävien ohjelmistoratkaisuiden perään, mikä tarkoittaa muun muassa kokonaisvaltaista suunnittelua, turhan työn minimointia sekä ratkaisujen uudelleenkäytettävyyden arviointia ja hyödyntämistä. Olemme työskennelleet pitkään julkisella sektorilla ja kestävämpiin IT-projekteihin panostetaan esimerkiksi avoimen lähdekoodin avulla. Kokemuksemme perusteella digitaalista hukkaa syntyy kuitenkin edelleen ja lähestyimmekin julkisen sektorin ohjelmistokehittäjiämme kuullaksemme heidän ajatuksiaan hukan ehkäisemiseen.

Kilpailutuksen sudenkuopat

Kilpailutusten ja hankintalain tarkoituksena on optimoida julkisen varojen käyttöä ja edistää laadukkaiden ja innovatiivisten palveluiden tuottamista. Kilpailutukset edistävät julkisen sektorin avoimuutta ja toimittajien tasapuolista kohtelua. IT-hankkeiden kilpailutuksiin osallistutaan käytännössä kehittäjien ansioluetteloiden kokemuksen perusteella ja kilpailutuksissa pisteytetään usein kokemusvuosien mukaan.

Toimittajan näkökulmasta kilpailutuksiin osallistumisessa on muutamia haasteita, jotka ovat toki hyvin riippuvaisia tilaajasta sekä mahdollisten puitesopimusten mittakaavasta. Yllättäen vaihtuvat tarjouspyynnöt, aikataulujen muuttuminen, kehitettävien palveluiden tavoitteiden epäselvyys ovat hyviä esimerkkejä haasteista, jotka aiheuttavat turhaa työtä ja hukkaa kaikille osapuolille.

Myöskään kilpailutusten kokemusvuosien vaatimukset eivät oman kokemuksemme mukaan kerro vielä riittävästi osaamisesta ja se on harvoin relevantti kriteeri, ainakaan sellaisenaan. Jos esimerkiksi kilpailutuksen täydet pisteet saa, jos kokemusta on +13 vuotta, se ei välttämättä tuo asiakasorganisaatioon innovatiivisuutta ja aitoa innostusta uusimmista teknologioista, mitkä alalla päivittyvät tiheään.

Kokemusvuosien painottaminen on vähentynyt, mutta fokus painottuu mielestämme liikaa vieläkin siihen. Nyt jo osassa kilpailutuksia haastattelukierrokset ovat lisääntyneet, mutta panostukset vielä esimerkiksi jonkin asteiseen testaukseen voisi olla arvokas lisä. Myös nuoremmille kehittäjille pitäisi antaa mahdollisuus kehittyä, ja siten arvioida tiimin vahvuuksia enemmän ryhmänä kuin yksilöinä.

Yhtenä mahdollisena sudenkuoppana olemme huomanneet myös puitesopimusten jaon. Puitesopimukset ovat usein jaettu eri koreihin niin, että tuotettavan palvelun suunnittelu, konsultaatio ja kehitys ovat jaettu eri kilpailutuksiin. Tämä toki antaa myös pienemmille toimijoille mahdollisuuden osallistua, mutta ilman riittävää tiedonjakoa, avoimuutta ja dokumentaatiota, tieto siiloutuu helposti eikä kehittäjillä ole riittävää tietoa palvelun tavoitetilasta.

Tiedon siiloutumisen ehkäisemiseksi teemme vahvaa yhteistyötä Talent Basen kanssa, jotta voimme tarjota parhainta laatua palvelun suunnittelusta aina ohjelmistokehitykseen saakka.

Erot yksityisen ja julkisen sektorin välillä

Haastattelemamme asiantuntijat ovat olleet hyvin tyytyväisiä julkisen sektorin kehitysprojekteissa työskentelyyn. Julkisella sektorilla aikataulupaine on yleensä vähäinen, suunnitteluun panostetaan ja mennään laatu edellä. Teknologiaversioiden päivityksistä pidetään hyvin kiinni, mikä joskus yksityisellä sektorilla resurssi- tai aikataulusyistä jää tekemättä.

Lisäksi kehittäjät kokevat tekevänsä merkityksellisiä projekteja julkiselle sektorille, yleishyödyllisiä palveluita, jotka auttavat ihmisten arkea. Hyvä esimerkki tällaisesta projektista on Helsingin kaupungille toteutettu ParkkiHubi –projekti, Turun kaupungille Palvelukartta -verkkopalvelu ja Metsähallitukselle kesällä 2020 julkaistu uusi retkikartta.fi -verkkopalvelu.

Päätöksenteko koettiin jonkin verran hitaammaksi kuin yksityissektorilla, jossa julkaisuaikataulut ovat tärkeämmässä roolissa. Usein haasteena on myös julkisen sektorin byrokratia, jolloin erillisten lupien ja viranomaispäätösten odottaminen hidastaa projektien aikatauluja.

Tilaa Andersin uutiskirje

Uudelleenkäytettävyyden merkitys

Yksi digitaalisen hukan välttämisen avaintekijöistä on koodin uudelleenkäytettävyyden huomioiminen palvelun suunnittelussa. Kaupunkien ja kuntien digitaaliset tarpeet ovat pitkälle samat, jolloin palveluiden monistettavuudesta saadaan lukuisia hyötyjä. Tärkeimpänä tietysti kustannussäästöt veronmaksajia ajatellen.   

Olemme työskennelleet enenevissä määrin julkisen sektorin projekteissa ja ilahtuneet kuinka avoimen lähdekoodin hyödyt on ymmärretty julkisissa projekteissa. Avoinkoodi.fi -verkkosivusto on listannut kaikki kotimaan valtionhallinnon, kuntasektorin sekä opetusalan ohjelmistot, joiden lähdekoodi on julkisesti saatavilla. Sivuston tarkoituksena on helpottaa tiedon löytämistä ja olemassa olevien ratkaisujen kartoittamista.

Hyvä esimerkki uudelleenkäytetystä palvelusta on Varaamo -verkkopalvelu, joka alun perin kehitettiin Helsingin kaupungille ja se on nyt monistettu mm. Tampereen kaupungin käyttöön. Haasteita toki uudelleenkäytettävyydessä on sen verran, että useinkaan palvelu ei ilman pientä räätälöintiä sovi toisen kaupungin tarpeisiin. Uudelleenkäytettävyyden yksi tärkeimpiä elementtejä on dokumentaatio, jonka merkitystä ei aina ymmärretä suunnitteluvaiheessa.

Kuntien ja kaupunkien tarpeet digitaalisiin palveluihin ollessa hyvin samankaltaiset, avoimuutta palveluiden suunnitteluun tulisi nostaa. Yhteistyön lisääminen eri kaupunkien välille olisi näkemyksemme mukaan oleellista monistettavien avoimen lähdekoodin palveluiden hyödyntämiseen. Erilaisten työpajojen, tiedon jaon ja dokumentaation avulla eri organisaatioiden tarpeita voitaisiin paremmin kartoittaa. Kommunikaatio on kaiken yhteistyön avain.

Mukana asiantuntijat Andersilta:

  • Mika (Senior Software Architect)
  • Pauliina (Developer)
  • Toni (Senior Software Developer)

Jaakko Partanen


Kirjoittaja:
Jaakko Partanen

Business Manager, Smart cities
jaakko.partanen@anders.com
+358 44 745 9442