Viron talous- ja viestintäministeriön varajohtaja Taavi Kotka on ennakoinut, että maailmassa on 10 miljoonaa digivirolaista vuoteen 2025 mennessä. Ensimmäiset saavat digikansalaisuuden jo vuoden lopussa.

Digikansalaisen henkilökortti mahdollistaa erilaiset viralliset tunnistautumiset. Näin ollen esimerkiksi yrityksen perustaminen Viroon onnistuu kokonaan etänä.

Sähköinen henkilöllisyys mahdollistaa myös esimerkiksi pankkitilin avaamisen ja verkkopankin käytön, sähköiset reseptit sekä vakuutuspalvelut. Kaikkia näitä voidaan hallita verkosta. Ainoastaan vaadittujen biometristen tunnistetietojen luovuttaminen edellyttää visiittiä Viroon.

Digikansalaisuutta hakevien taustoista tehdään tarkistus, joka vastaa virolaisten mukaan suurin piirtein luottokorttiyhtiöiden luottotietotarkistuksia.

Digikansalaisuuden ideaa voidaan kutsua innovatiiviseksi ja sen toteutusta vähintäänkin rohkeaksi vedoksi. Aika näyttää millaisiin tuloksiin kokeilulla päästään.

Virossa mietitään keinoja kilpailukyvyn kehittämiseen siinä missä Suomessa tai muissakin Euroopan maissa. Digikansalaisuuden mahdollistamisessa valtion tavoitteena onkin kansallisen kilpailukyvyn kasvattaminen talouden, tieteen, koulutuksen ja terveydenhuollon aloilla.

Etäkansalaisuuden toivotaan muun muassa kannustavan investointeja maahan ja tekevän Virossa toimivan yrityksen hallinnasta mahdollisimman helppoa. Esimerkiksi virallisten asiapapereiden allekirjoittaminen onnistuu vaivattomasti verkossa, samoin virolaisen pankkitilin hallinta ja verojen maksaminen.

Hanke mahdollistaa myös EU:n ulkopuolisille yrittäjille ja sijoittajille helpon pääsyn unionin sisämarkkinoille Viron digikansalaisuuden kautta. Uhkakuvissa Virosta tuleekin järjestäytyneen rikollisuuden ja hämäräperäisten bisnesvedätysten virtuaalinen alusta. Taavi Kotka kuitenkin uskoo kokeilun myönteisten vaikutusten olevan mahdollisia haittoja suurempia.

Seitsemän vuotta suunnitteilla ollut e-Estonia-hanke kuvastaa osaltaan Viron ennakkoluulotonta suhdetta uuteen teknologiaan. Suomesta katsottuna Viro on uuden teknologian omaksumisessa käytännönläheinen, ketterä ja yritysmyönteinen.

Infran kansallisena selkärankana toimii X-Road-järjestelmä, jonka kautta tarjotaan yli 3000 digitaalista palvelua virolaisille. Jokainen valtionhallinnon yksikkö tai yritys voi ottaa järjestelmästä käyttöönsä tarvitsemansa digitaaliset palvelut.

Virolla on ollut mahdollisuus rakentaa julkishallinnon tietojärjestelmänsä käytännössä tyhjästä. Siinä missä etelänaapurissa siirryttiin suoraan paperimapeista digimalliin, Suomessa palveluiden kehitystä jarruttaa valtava joukko erilaisia, monesti jo vanhentuneita ja kalliita järjestelmiä, joiden yhteensopivuus jokaisen uuden ratkaisun kanssa pitää varmistaa.

Näiden erojen seurauksena Viro on ketterä, kustannustehokas ja rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin tarttuva. Suomessa taas yleisiä mielikuvia julkisen sektorin keskikokoisista ja suurista it-hankkeista ovat jähmeä eteneminen ja valtavien rahasummien polttaminen.