Hakukoneoptimointi on varsin suoraviivaista ja loogista, jos ymmärtää hakukonebotin toimintaperiaatteet. Nyrkkisääntönä voisi pitää sitä, että sivusto tehdään mahdollisimman kiinnostavaksi ja helppokäyttöiseksi ihmisille sekä mahdollisimman selkeäksi ja ymmärrettäväksi hakukoneille.

Olennaisia tekijöitä hakukoneen miellyttämisessä ovat muun muassa sisällönhallintajärjestelmän valinta, HTML-lähdekoodin laatu, sivujen otsikot, sivustorakenne, sisäiset linkit sivulta toiselle sekä sivujen sisältöä kuvailevat niin sanotut metatiedot. Myös sivun latausnopeus ja suosio sosiaalisessa mediassa vaikuttavat näkyvyyteen.

Kannattaa ottaa huomioon, että sivuston näkyvyyteen vaikuttaa merkittävästi myös se, miten paljon ja millaisilta verkkosivuilta sinne linkitetään. Verkkosivun ylläpitäjä ei voi tähän kovinkaan paljon vaikuttaa. Ylläpitäjä voi kannustaa muita linkittämään sivulleen tarjoamalla siellä kiinnostavaa sisältöä, mutta sivuston yletön mainostaminen kaikissa mahdollisissa paikoissa ei välttämättä tuota toivottuja tuloksia. Pahimmillaan se voi saada muut ihmiset ja hakukoneet luokittelemaan sivulinkit roskasisällöksi.

Tässä artikkelissa käymmekin läpi vain niitä hakukonenäkyvyyttä parantavia asioita, joita kauppias voi tehdä itsenäisesti omassa kaupassaan. Artikkelisarjan seuraavassa osassa käsittelemme vastavuoroisesti hakukonenäkyvyyttä huonontavia ja siten vältettäviä asioita.

Oikeanlaisen sisällönhallintajärjestelmän valitseminen on tärkeää hakukonenäkyvyyden kannalta. Tämä johtuu lähinnä siitä, että on CMS-järjestelmän vastuulla tarjota monet alla mainituista teknisistä ominaisuuksista. Oman organisaatiosi käyttöön sopivimman CMS-järjestelmän valinnassa voi olla hyödyllistä kääntyä ulkopuolisen luotettavan teknologiatoimittajan puoleen.

Verkkosivuston tulisi tarjota laadukasta, ajantasaista ja relevanttia sisältöä. Käytännössä tämä tarkoittaa sellaista sisältöä, joka saa ihmiset keskittymään sivuihin ja selailemaan niitä pitkään. Esimerkiksi Google seuraa sitä, miten pitkään ihmiset viipyvät sivuilla, ja tekee sen perusteella päätelmiä sivun sisällön laadukkuudesta. Kävijästatistiikkaa voi seurata asentamalla sivustolle Google Analytics -seurantatunnuksen.

Verkkosivustolle voi hankkia kävijöitä sisällyttämällä sivuston sisältöön potentiaalisia hakusanoja, joita toivotunlaiset kävijät etsivät hakukoneista. Vanha tapa tehdä tämä oli sisällyttää hakusanat HTML-lähdekoodin keywords-osioon, jota useimmat hakukoneet eivät kuitenkaan enää nykyisin käytä. Avainsanoja kannattaa kuitenkin lisätä tekstisisältöön. Tutki siis parhaita mahdollisia hakusanoja ja käytä niitä verkkosivustosi sisältösivuilla.

Hakusanoja voi sisällyttää kaikkiin sivun osioihin: sivun otsikkoon (title), tekstin otsikoihin, leipätekstiin ja linkkeihin. Hakusanojen asettelulla on myös merkitystä, niiden tulisi olla mieluummin otsikon alussa kuin loppupuolella. Kannattaa pyrkiä pitämään sanan toistuvuus noin viidessä prosentissa – toisaalta on esitetty, että tähän ei ole mitään ”oikeaa” prosenttimäärää. Jos sana esiintyy tekstissä liian usein, hakukonebotti voi tulkita sivun mainosroskaksi.

Muista aina, että myös hakukoneoptimoidun tekstin pitää olla oikeiden ihmisten sujuvasti luettavissa, eikä vain hakukonetta varten kirjoitettua. Jos kävijät pitävät verkkosivuston tekstejä ärsyttävinä tai tylsänä sanahelinänä, yrityksen brändi kärsii siitä.

Nopeasti latautuva sivu on hakukoneiden arvoasteikossa hidasta sivua korkeammalla. Voit testata sivulatauksen nopeutta hakemalla Googlesta palveluita vaikkapa hakusanoilla ”website speed test”. Oman verkkosivuston latautumisnopeutta voi parantaa monin tavoin säätämällä CRM-järjestelmän ja palvelimen asetuksia.

Mitä tahansa sisällönhallintajärjestelmää käytätkin, sen pitäisi mahdollistaa mahdollisimman selkeä ja looginen sivurakenne. Kaiken ulkoisen kuorrutuksen alla verkkosivusto on pohjimmiltaan kokoelma tekstitiedostoja, kuvia ja ehkä videoita. Mitä helpompi hakukonebotin on ymmärtää sivuston looginen rakenne ja sisällön jakautuminen eri osa-alueisiin, sitä paremman sijoituksen sivusto tulee saamaan hakutuloksissa.

Pahimmassa tapauksessa ihmissilmälle hieno ja loistelias verkkosivusto näyttääkin hakukonebotille pelkältä tyhjältä sivulta. Voit tarkistaa miltä oma sivustosi näyttää hakukonebottien silmissä esimerkiksi tämän palvelun avulla.

Sivuston selkeää rakennetta edistää myös sivukarttojen lisääminen sivustolle. XML-sivukartta (Sitemap XML) on listaus verkkosivuston sisältämistä sivuista. Tiedoston avulla Googlelle ja muille hakukoneille voi antaa tietoa sivuston rakenteesta, ja sitä kautta nopeuttaa hakukonebottien toimintaa. Toisin sanoen, sivukartta tekee bottien työn helpommaksi ja näin ollen se on erityisen hyödyllinen sivustoilla, joille ei vielä linkitetä paljon muualla verkossa.

Sivukartan luomiseen voi käyttää valmista palvelua, jollainen löytyy muun muassa osoitteesta XML-Sitemaps.com. Anna vain verkkosivustosi osoite ja luo sivukartta, joka sitten ladataan palvelimelle.

Sivustolle kannattaa luoda myös sivukartta tavallisia käyttäjiä varten. Käytännössä tällainen sivukartta on yksi verkkosivu, joka sisältää luettelon sivuston sisältämistä sivuista ja linkit näille sivuille. Linkki käyttäjille suunnattuun sivukarttaan kannattaa lisätä esimerkiksi verkkosivun etusivulle.

URL (Uniform Resource Locator) tarkoittaa verkkosivuston osoitetta, joka näytetään selaimen osoiterivillä. Esimerkiksi osoite www.google.com on yksi maailman tunnetuimpia URL:sta. Hakukoneoptimoinnin näkökulmasta selkokieliset, selkeästi hahmotettavat ja tiiviit URL:t ovat parempi vaihtoehto kuin epäselvät ja pitkät osoitteet. Jo tavallisen käyttäjän näkökulmasta on hyvä käyttää verkkosivustolla mahdollisimman selkeää URL-rakennetta.

Esimerkki selkeästä URL-rakenteesta voisi olla vaikkapa tuotesivun merkitseminen osoitteella, joka noudattaa muotoa: /tuotekategoria/alakategoria/tuote.

Esimerkki epäselvästä URL-rakenteesta voisi olla:
 /xyz/T01MYP82KJHF9BEBMX/product/WCatSectionView.process?Section_Id=833.

Kuvatiedostojen nimet vaikuttavat myös hakukonenäkyvyyteen, koska hakukoneet päättelevät nimistä mihin kuva todennäköisesti liittyy. Usein käy kuitenkin niin, että kuvia ei nimetä parhaalla mahdollisella tavalla suurimman näkyvyyden takaamiseksi.

Jos verkkosivustolla on kuva nimeltä asdf63434436.jpg, hakukonebotti ei saa riittävästi tietoa siitä, mitä kuvassa on. Jos kuvan nimi on esimerkiksi purjeveneitä-turku, niin botti pystyy tekemään päätelmiä kuvan sisällöstä. Kun verkonkäyttäjä seuraavan kerran hakee esimerkiksi Googlen kuvahaussa kuvia turkulaisista purjeveneistä, kuva näytetään todennäköisemmin hakutuloksissa kuin jos sen nimenä olisi satunnainen numerosarja.

HTML-lähdekoodissa kuville määritellään myös ALT-tagi. Tämä tagi (ALT, alternative, vaihtoehtoinen) määrittelee vaihtoehtoisen tekstin, joka kuvan tilalla näytetään jos kuvan näyttäminen ei syystä tai toisesta onnistu. Jos kuvatiedosto on siis viallinen, tai kuvalinkki ei toimi, verkkosivulla näytetään tekstinä ALT-tagin sisältö. Näytönlukuohjelmistot käyttävät myös ALT-tageja muuttaessaan verkkosivun sisältöä ääneksi.

Hakukoneoptimoinnin kannalta kiinnostavinta on, että ALT-tagia käytetään myös kun verkkosivuston sisältöä analysoidaan hakukonetta varten. Tagitekstien perusteella hakukonebotti päättelee mistä sivustossa on kyse. Tämän takia on tärkeää, että kaikissa verkkokaupan tuotekuvissa on tuotetta kuvaava ALT-tagi. Tämä mahdollistaa myös sen, että tuotekuvat näkyvät todennäköisemmin hakukoneiden kuvahaussa.

Sivun HTML-lähdekoodiin sisältyvä otsikko eli title-tagi, on verkkosivun perusominaisuus. Oikeanlaiset titlet ovat kriittisen tärkeitä hakukoneoptimoinnin kannalta. Tavallisen käyttäjän näkökulmasta titleillä ei ole paljon merkitystä ja ne voivat tuntua triviaaleilta. Tavallinen käyttäjä näkee titlen lähinnä selaimen välilehden nimessä tai lisätessään sivun kirjanmerkkeihin. Hakukonebotit käyttävät kuitenkin sivujen titlejä tärkeänä tiedonlähteenä.

Sivuston HTML-lähdekoodissa title-tagit kuuluvat sivun yläosan header-osioon. Title kertoo mikä on kyseinen sivun aihe ja tästä syystä sen tulisi olla ytimekäs, sisältöä kuvaava sekä sisältää hakukoneoptimoinnin kannalta hyvä hakusanoja. On myös hyvä tapa määritellä verkkokaupan tai yrityksen nimi osaksi titleä. Esimerkiksi ”Tuote ABC | Verkkokaupanosoite.fi” on parempi title tuotesivulle kuin pelkkä ”Tuote ABC”.

Sivujen kuvaukset ovat lyhyitä, korkeintaan 155 merkin pituisia tekstinpätkiä, jotka tiivistävät sivun viestin ja tarkoituksen. Kuvaukset ovat tärkeitä, koska ne näytetään hakukoneissa hakutulosten listauksessa sekä sosiaaliseen mediaan jaettujen linkkien yhteydessä. HTML-lähdekoodin tasolla kuvaukset määritellään tagilla <meta name=”description” content=”Tämä on sivun kuvaus”.

Kuvaukset eivät ole enää kovin tärkeitä hakukonebottien näkökulmasta. Silti varsinkin edellä mainittu sosiaalinen media on tehnyt kuvauksista hyvin tärkeitä. Kuvauksen kautta verkkosivusto voi kiteyttää brändinsä potentiaalisille asiakkaille. Jos sivustolla ei ole kuvausta, hakukoneet käyttävät sivuston ensimmäistä muutamaa sataa merkkiä. Tämä voi toimia hyvin, mutta se on tuskin paras mahdollinen ratkaisu kaikkiin tilanteisiin.

Hyvän sivukuvauksen tulisi antaa ihmisille jokin syy sivustolla vierailuun. Kuvaukseen voi myös sisällyttää hakukoneiden kannalta optimaalisia avainsanoja, mutta kuten todettua, kuvauksilla ei ole enää valtavan suurta roolia hakukoneoptimoinnin kannalta.

Aikaisempina vuosina avainsanoja määriteltiin suoraan sivun lähdekoodiin tagilla meta keywords. Avainsanojen perusteella hakukoneet osasivat päätellä mitä aihetta sivu käsitteli. Myöhemmin monet verkkosivustot käyttivät ominaisuutta hakukoneiden huijaamiseen ja avainsanaominaisuus yhdistettiin roskasisältöön.

Tämän kehityksen seurauksena avainsanaominaisuutta ei enää käytetä. Suurimmat hakukoneet Google ja Yahoo eivät ole huomioineet lähdekoodin hakusanoja vuosiin, ja Microsofin Bingkin tekee niin ainoastaan tunnistaakseen roskasisältöä tarjoavat verkkosivustot. Sivustolle ei siis ole mitään syytä määritellä avainsanoja HTML-lähdekoodiin.