“Euroopan tie menestykseen on päällystetty tableteilla ja älypuhelimilla”

“Euroopan tie menestykseen on päällystetty tableteilla ja älypuhelimilla”

syys 16, 2014 Anders Innovations

Eurooppa tähyää kohti vahvempaa digitaalista taloutta. Ensimmäisenä ohjelmassa on amerikkalaisten verkkojättiläisten ylivallan murtaminen.

Euroopan vahvemman integraation kannattajat ovat pitkään haikailleet 2000-luvulle sopivaa eurooppalaista tarinaa, joka yhdistäisi koko mantereen ihmiset. Sellainen on nyt löytynyt: uusi digitaalinen Eurooppa.

EU:n ylimmillä poliittisilla tahoilla valetaan tällä hetkellä uskoa 500 miljoonan kansalaisen digitaaliseen markkina-alueeseen. Tavoitteena on, että tämä yhtenäisten säädösten ja infrastruktuurin tukema markkina-alue synnyttäisi lähitulevaisuudessa vahvoja digitaalisia yrityksiä ja työllisyyttä.

 

Kuin sähkön keksiminen

Tavoitteen merkittävyydestä kertaa se, että EU-tietolähteiden mukaan digitaalinen kasvu on tällä hetkellä EU:ssa korkeampi prioriteetti kuin esimerkiksi energiavarmuus.

Euroopassa keksittiin aikanaan mobiiliteknologian suuret läpimurrot ja nähtiin maailman ensimmäisten tietoyhteiskuntien synty. Eurooppa ei ole kuitenkaan onnistunut tuottamaan juurikaan vallankumouksellisia verkkoyhtiöitä – ehkä pelialaa lukuun ottamatta. Euroopan digitaaliset menestystarinat kuten Spotify ja Skype kalpenevat amerikkalaisten Googlen, Facebookin ja Amazonin rinnalla.

Euroopan komission uusi presidentti Jean-Claude Juncker liputtaakin nyt vahvasti digitaalisuuden puolesta. Junckerin mukaan Euroopan tie kasvuun on ”päällystetty tableteilla ja älypuhelimilla”. Tavoitteena on 500 miljardin euron lisäkasvu Eurooppaan digitaalista taloutta kehittämällä.

59-vuotias luxemburgilainen myöntää auliisti että ei ole itse erityisen tekninen ihminen – Juncker lukee sanomalehtensä paperilla eikä osaa käyttää Skypeä. Digitaalisten teknologioiden vaikutuksen tunnistamiseen ei kuitenkaan Junckerin mukaan tarvita teknologista osaamista. Hän rinnastaa verkkoteknologioiden yleistymisen höyrykoneen ja sähkön keksimiseen aikaisempina vuosisatoina.

 

Euroopasta ei digitaalista siirtomaata

Amerikkalaisten verkkoyhtiöiden valta koetaan nyt EU-tasolla uhaksi ja sitä pyritään suitsimaan. Euroopasta ei haluta ”digitaalista siirtomaata”, joka toimii datavarantona amerikkalaisille nettijäteille.

Taustalla on huoli Facebookin ja Googlen kaltaisten valtavia tietomääriä keräävien yhtiöiden vallasta tavallisten eurooppalaisten yksityisyyteen. Ärtymystä on herättänyt myös monien suurten yhtiöiden harjoittama verosuunnittelu.

Saksan talous- ja energiaministeri Sigmar Gabriel lisäsi äskettäin kierroksia keskustelussa sanomalla, että yhtiöiden sääntelyssä on kyse eurooppalaisten demokratiasta ja itsemääräysoikeudesta digitaalisena aikana. Gabrielin mukaan Amazonin ja Googlen kaltaiset jenkkiyhtiöt edustavat ”brutaalia informaatiokapitalismia”.

Erityisesti eurooppalaisten hampaissa on ollut Google, joka on pitkään rakentanut brändinsä juuri kasvottomien korporaatioiden vastakohdaksi. Nyt Googlea on syytetty muun muassa kilpailevien tuotteiden hakutulosten heikentämisestä. Käynnissä on myös selvitys Android-puhelimiin esiasennetuista Google-palveluista.

Komissio haluaa omien sanojensa mukaan rajoittaa Googlen markkinavaltaa ja varmistaa, että hakukonepalvelut perustuvat myös jatkossa neutraaliuteen ja objektiivisuuteen. Googlen ja Brysselin kamppailusta saattaakin tulla samanlainen pitkällinen oikeustaisteluiden sarja kuin Euroopan kilpailuviranomaisten ja Microsoftin välillä aikaisemmin.

Euroopassa on jo vuosia rakennettu yhtenäistä sisämarkkina-aluetta verkkokaupalle – tähän liittyvät myös äskettäiset uudistukset Suomen kuluttajansuojaan. Jää nähtäväksi, mitä tästä Brysselin poliittisten voimien ja Piilaakson jättiläisten sapelinkalistelusta seuraa, ja syntyykö Eurooppaan lähitulevaisuudessa enemmän digitaalisen ajan menestystarinoita ja kasvua.