Elokuvia ja kirjoja verkossa

Elokuvia ja kirjoja verkossa

syys 8, 2014 Anders Innovations

Viime viikolla blogissa kirjoitettiin, että musiikin digimyynti on ohittanut levymyynnin Suomessa. Mutta miltä näyttää tilanne elokuvien ja kirjojen osalta?

Kanavat eivät pidä Netflixiä kilpailijana

Elokuvien suoratoistopalveluiden käyttäjämäärät ovat viime vuosina kasvaneet Suomessa. Netflixillä on jo lähes 400 000 maksavaa katsojaa, mikä on noin 12 prosenttia koko tv-yleisöstä. Myös HBO Nordic on rantautunut Suomeen, mutta en löytänyt tilastotietoja palvelun suomalaisista katsojista.

Kanavilla on tietenkin pitkään ollut omat verkkopalvelunsa, joista voi katsoa suurta osaa ohjelmistosta ilmaiseksi. Näitä katsotaan (Yle Areena, Ruutu, Katsomo, jne.) katsotaan Finnpanelin mukaan yhteensä noin 30–40 miljoonaa kertaa kuukaudessa, YLE Areenan ollessa selvä markkinajohtaja.

Maksulliset suoratoistopalvelut kilpailevat katsojista kaupallisten MTV:n ja Nelosen maksullisten tv-kanavien kanssa. Kaupallisten kanavien puolella on yllätytty Netflixin nopeasta kasvusta, mutta sitä ei vieläkään pidetä suorana kilpailijana. Kaupalliset kanavat ratsastavat tällä hetkellä erityisesti urheilulla, jota varten Nelosella on maksulliset Pro1- ja Pro2-kanavat sekä MTV:llä Max Sport 1 ja 2.

Joitakin suoratoistopalveluiden synnyttämiä ja tukemia ilmiöitä on rantautunut myös muille kanaville, kuten binge viewing, jossa ahmitaan koko tv-sarjan tuotantokausi alusta loppuun lähes kerralla. Tämä pyritään mahdollistamaan myös kanavien maksulliselle puolella tuomalla katsottavaksi kokonaisia tuotantokausia kerralla.

 

Digitalisaatio ei tappanut pitkiä tekstejä

Kirjakustantamoiden liiketoiminta on ollut viimeisiä digitalisaation ravistelemia mediamarkkinoita. Vuosien ajan toistetut huhut kustannusalan kuolemasta ovat tietenkin osoittautuneet paikkaansa pitämättömiksi ja uudet digitaalisen jakelun muodot ovat tulleet jäädäkseen.

Ala on kansainvälisesti etsinyt vimmatusti uudenlaisia ansaintamalleja ja näistä onkin kiinnostavia esimerkkejä, esimerkiksi brasilialainen digitaalinen omakustannusalusta, Clube de Autores, joka julkaisee jo 10 prosenttia kaikista kirjoista Brasiliassa, tai kiinalainen sosiaalinen lukupalvelu Douban Read, jonka on ladannut laitteilleen yli 4 miljoonaa ihmistä.

Lukemistapojen muuttumiseen on vaikuttanut kaksi tekijää viime vuosina. Ensimmäinen ovat uudet tekniset laitteet kuten tabletit ja lukulaitteet, jotka mahdollistavat lähes minkä tahansa teoksen hankkimisen kädenkäänteessä. Toinen tekijä on ollut pidempien tekstien nouseminen uudenlaiseen arvostukseen, myös verkossa. Toisin kuin ajateltiin, digitaaliset laitteet eivät ole täysin tuhonneet ihmisten keskittymiskykyä, vaan asioihin syventyville artikkeleilla on lukijansa myös digilaitteiden maailmassa.

 

Suoraan kirjoittajalta lukijalle

Samaan tapaan kuin muillakin aloilla, myös kirjakustannusalalla ja journalismissa verkon vaikutus on toisinaan johtanut välikäsien ja instituutioiden poistumiseen tekstin kirjoittajien ja lukijoiden väliltä. Hyvänä esimerkkinä suomalainen tutkivan journalismin palvelu longplay.fi, joka myy toimittajien artikkeleita suoraan lukijoille yksittäisinä ”singleinä”. Digitalisaaatio on avannut uusia julkaisuväyliä myös pöytälaatikkokirjailijoille ja muille omakustannejulkaisijoille.

On kuitenkin mielenkiintoista havaita, että online-julkaisujen myynti on Suomessa lähes pysähtynyt. Kustannusyhdistyksen tuoreen vuositilaston mukaan online-julkaisuja, ladattavia kaunokirjoja ja muita sähköisiä kirjoja myytiin Suomessa 17,7 miljoonalla eurolla viime vuonna. Sähköisten kirjojen myynti kasvoi viime vuonna vain 1,7 prosenttia, kun aikaisempina vuosina kasvu on vaihdellut 8 ja 29 prosentin välillä.

Sähköisten kirjojen vähäistä suosiota Suomessa on perusteltu muun muassa korkeilla hinnoilla. Digitaalista sisältöä kun saa Amazonista lähes rajattomasti ja edullisesti.