Viime viikkojen tarinan käänteitä ovat olleet bitcoinin arvon nopea nouseminen, rysähdys alaspäin ja sittemmin arvon tasaantuminen ainakin toistaiseksi. Aihetta ei ole puitu ainoastaan teknologiapiireissä, vaan analyyseja digivaluutan heilahteluista on julkaistu jo Economistin, Washington Postin ja New York Timesin kaltaisten arvovaltaisten lehtien verkkosivuilla.

Maailmantalouden kannalta marginaalisen bittirahakuplan puhkeaminen on tietysti merkityksetön tapahtuma, mutta valuutasta tekee kiinnostavan perinteisiä ajatusmalleja haastava idea ja huippumoderni tekninen toteutus.

Uusi virtuaalinen näkökulma rahaan selvästi kiinnostaa talouskurimuksesta ulospääsyä etsivää maailmaa.

Bitcoin on maailman ensimmäinen suurempaa suosiota saavuttanut hajautettu virtuaalinen valuutta. Hankkeen käynnisti vuonna 2009 Satoshi Nakamotona tunnettu henkilö tai ryhmä. Toisin kuin perinteisillä valuutoilla, Bitcoinilla ei ole rahaa hallitsevaa rahalaitosta tai viranomaista. Valuutta perustuu vertaisverkkoon, samaan tapaan kuin esimerkiksi tiedostonjakopalvelu BitTorrent.

Bitcoinit perustuvat matemaattisiin algoritmeihin, joita käyttäjän tietokone ratkoo vertaisverkossa. Ratkomisen eli ”louhinnan” lopputuloksena käyttäjän haltuun syntyy uutta bittirahaa. Järjestelmä on rakennettu niin, että louhiminen tulee ajan kuluessa vaikeammaksi, eikä bittikolikkojen määrä ei voi koskaan kasvaa suuremmaksi kuin noin 21 miljoonaa.

Bitcoin on siis täysin hajautettu. Sillä ei ole keskuspankkia, joka voisi laskea rahan arvoa painamalla lisää rahaa. Valuutta voisi ajatella ikään kuin verkosta louhittavana digitaalisena kultana. Bitcoin-hankkeen alkamisen jälkeen ihmiset ovat valjastaneet louhimiseen tehokkaita koneita – ja onpa tavallisten ihmisten koneita myös kaapattu louhimaan kaappajalle virtuaalista bittirahaa.

Vertaisverkko seuraa ja vahvistaa uusien bitcoinien luomista ja siirtoja käyttäjien välillä. Kaikista siirroista ylläpidetään yhteistä lokia. Bitcoineja voi vaihtaa perinteisiin valuuttoihin erilaisilla vaihtokurssilla ja niitä voi myös välittää suoraan käyttäjältä toiselle verkossa.

Bitcoinin etuna on se, että kyseessä on aidosti universaali valuutta, jota käyttämällä on mahdollista välttää valuutanvaihtokulut ja pankkimaksut. Tässä roolissa se on houkutteleva vaihtoehto niin tavallisille verkkokaupasta kiinnostuneille kuluttajille kuin kansainvälisesti toimiville rikollisillekin.

Harva kiistää sitä, että Bitcoin tarjoaa teoriassa kätevän maksutavan verkkokauppaan. Bitcoin on aidosti universaali ja kolmansista osapuolista riippumaton valuutta. Maksaminen bittirahalla on vaivatonta ja ilmaista. Bitcoinista ei seuraa kauppiaalle transaktiomaksuja, eikä tilityksiä omalle tilille tarvitse odottaa.

Tulevaisuudessa suurin osa verkkokaupoista varmasti tukee Bitcoinia tai muuta uutta virtuaalirahaa, jolla maksutapahtumien kuluja voi karsia ja siten säästää muutaman prosentin verkkokaupan kustannuksissa. Kauppiaita houkuttelee varmasti myös se, että Bitcoin-maksua ei voi maksun vahvistuksen jälkeen enää peruuttaa.

Bittirahalla voi jo maksaa verkossa verkkotunnusten ylläpidosta tai nettipelaamisesta. Bitcoineja tukevien verkkokauppojen määrä kasvaa jatkuvasti. Jo nyt tarjolla on esimerkiksi kuluttajaelektroniikkaa, kenkiä, pelejä, terveystuotteita, lemmikkiruokaa, taidetta, soittimia – ja pizzaa. Monille verkkokaupoille bitcoinin tukeminen vaikuttaa olevan myös tapa viestittää asiakkaille, että kauppa seuraa aikaansa.

Kivijalkayrityksissä bitcoinien hyväksyminen on vielä täydellisen marginaalista. Suomessa tiettävästi vain Vegemesta hyväksyy bitcoinit maksuvälineeksi kivijalkakaupassa.

Bitcoin on ongelmallinen myyjän kannalta, koska sen kurssi heittelehtii voimakkaasti. Jos kauppias ottaa tänään vastaan bittikolikoita, koskaan ei voi olla varma, minkä arvoisia ne ovat huomenna. Kuinka moni haluaisi viime viikkojen uutisten jälkeen palkkansa bittirahana? Bitcoinin synkempänä puolena on myös se, että erityisen suosittu valuutta se on anonyymeissä verkoissa käydyssä huumekaupassa.

Bitcoin jakaa mielipiteitä. Leirit jakautuvat karkeasti valuutan innokkaisiin puolustajiin ja sitä leikkirahana pitäviin skeptikoihin.

Bitcoinin puolestapuhujat korostavat sen riippumattomuutta ulkopuolisista auktoriteeteista. Bitcoineja ei voi painaa lisää jonkin korkeamman tahon päätöksellä. Valuutta ei voi myöskään tuhota hyökkäämällä keskusjohtoa vastaan.

Täysin virtuaalisena valuuttana bitcoineja on myös helppo siirtää ja niiden aitous voidaan todentaa luotettavasti. Toki riskejäkin myönnetään olevan. Parin viime vuoden aikana on todistettu useita bittirahojen ryöstöjä ja vaihtopalveluiden kaatumisia.

Bittirahan kannattajien ajatusten taustalla on usein epäluottamus hallituksiin ja niiden rahapolitiikkaan. Bittirahaa louhitaan ruohonjuuritasolla, eikä hanke ole valtioiden hallitusten, keskuspankkien tai yritysten hallinnassa.

Bitcoin on avointa lähdekoodia ja rahan luominen on kaikkien valvottavissa. Hankkeessa vaikuttavatkin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ajavan liikkeen arvot, kuten avoimuus, yhteistyö, keskitetyn kontrollin välttäminen ja uuden teknologian kunnianhimoinen soveltaminen yhteiskunnassa.

Kriittisemmissä arvioissa on annettu tunnustusta Bitcoinin teoreettiselle eleganssille ja matemaattiselle perustalle, mutta digitaalisen valuutan edistäjiä on syytetty rahan ja rahapolitiikan merkityksen väärinymmärtämisestä.

Hajautetun Bitcoinin idea sotiikin nykyistä mallia vastaan, jossa moderneissa länsimaissa rahan saatavuudesta vastaaminen on asetettu keskuspankin valvontaan. Tässä mallissa rahan arvoa ei sidota johonkin materiaaliin, kuten kultaan, vaan ryhmä talousviisaita säätelee arvoa niin, että sen arvo ei heilahtele väkijoukkojen tahdon myötä. Järjestelyn tarkoituksena on mahdollistaa yhteiskunnallinen vakaus ja pitkän aikavälin taloudellisten suunnitelmien tekeminen.

Palkittu taloustieteilijä ja mielipidevaikuttaja Paul Krugman on syyttänyt Bitcoin-intoilijoita siitä, että nämä haluavat luoda puhtaan, matemaattiseen absoluuttisuuteen perustuvan valuutan, joka on inhimillisten heikkouksien ja poliittisen prosessin ulkopuolella. Bittirahan hehkuttajat eivät ole Krugmanin mukaan sisäistäneet, että raha on aina sosiaalinen sopimus ja siten inhimillistä toimintaa.

Krugman korosti chartalismin hengessä, että paperiraha saa arvonsa lopulta siitä, että sillä on takanaan valtion tuki joka hyväksyy sen lailliseksi maksutavaksi ja veronmaksun välineeksi. Bitcoinien arvo ei Krugmanin mukaan perustu lopulta muuhun kuin itseään toteuttavaan profetiaan siitä, että ihmiset haluavat käyttää niitä maksamiseen. Krugmanin kirjoitukset ovat kirvoittaneet verkossa useitakin vastineita Bitcoinin kannattajilta.

Joidenkin arvioiden mukaan Bitcoin on vain uusien digitaalisten valuuttojen ensimmäinen sukupolvi, joka tulee pian kilpailevien ratkaisujen syrjäyttämäksi. Tällaisia on jo esitelty, kuten Litecoin ja Ripple. Oli valuutan nimi mikä tahansa, niin todennäköisesti jonkinlainen hajautettu digitaalinen vaihtoehto tulee tulevaisuudessa vakiintumaan maksutavaksi – ainakin verkkokaupassa.