B2C trendien vauhdittamat IT-hankkeet pandemian jälkeisessä maailmassa

B2C trendien vauhdittamat IT-hankkeet pandemian jälkeisessä maailmassa

helmi 23, 2021 Johanna Kainulainen Digitalisoituva maailma

Euromonitor International julkaisee vuosittain raportin globaaleista trendeistä, jossa pohditaan kuluttajien tärkeimpiä toiveita, odotuksia ja tarpeita. Vuoden 2020 ja 2021 tutkimuksissa on havaittavissa suuria eroja, sillä pandemia nosti kuluttajien vaatimukset aivan uudelle tasolle. Miten kuluttajatrendeihin tulisi suhtautua b2b-kentällä? Vastaus: tosissaan, sillä kuluttajien trendit valuvat myös yrityksien välisiin liiketoimintoihin, toki vähän hitaammalla tahdilla.

Mistä lähdemme liikkeelle, vuonna 2021?

Koronapandemia muutti käsitystämme maailmasta ja turvallisuuden tunteesta. Pandemia on vaikuttanut meihin jokaiseen, niin hyvässä kuin pahassa. Sen myötä myös kulutustottumuksemme ovat muuttaneet muotoaan. Täysin tavalliselta tuntuvat asiat, kuten lounaalla ja kaupassa käynnit, eivät toimineet enää samalla tavalla. Meidän piti sopeutua, ja nyt vaatimustasomme palveluihin ovat kasvaneet. Eikä paluuta entiseen ole. Monella tapaa se on myös hyvä asia.

Haluamme nyt käyttää palveluita mahdollisimman vaivattomasti, mutta lisäksi turvallisesti. Ajankäytöstä (ja sen kulutuksesta) on tullut hallittavampaa, nyt kun esimerkiksi etätyöstä säästyy työmatkoihin kuluva aika. Kaiken tämän epävarmuuden ja myllerryksen keskellä etsimme kokonaisvaltaisia, joustavia ratkaisuja sekä harkitumpaa kulutusta. Pandemian luoma yhteisöllisyys ja fight back –asenne ovat myös nostaneet päätään. Poimin Euromonitor Internationalin raportista neljä kiinnostavaa suuntausta, jotka vaikuttavat myös IT-trendien kehitykseen.

1. Vastuullinen uudelleenrakentaminen 

Kuluttajat näkevät pandemian jälkeisen ajan tietyllä tavalla uutena alkuna, jossa yritykset alkavat rakentaa maailmaa uudella tavalla, huomioiden vastuullisuuden entistä vahvemmin. Yritysten tulisi auttaa muokkaamaan maailmaa kestävämmällä tavalla siirtymällä volyymitaloudesta arvolähtöiseen talouteen - kääntämällä huomiota myös sosiaalisen eriarvoisuuden ja ympäristövahinkojen puolelle.

Ennen koronaa, kuluttajien suurin tavoite oli muovin vähentäminen, joka johtui huolesta ilmastonmuutokseen. Nyt pandemian aikana huomio on siirtynyt hitaammin liikkuvilta ympäristöuhilta kiireellisiin sosiaalisiin painopisteisiin. Kuluttajat odottavat, että yritykset suojelevat työntekijöidensä terveyttä, lisäävät hyvinvointia ja auttavat samalla paikallisia yhteisöjä. Terveyskriisi on vaikuttanut pysyvästi ihmisten tarpeisiin ja ostotottumuksiin. Tuotteille, joilla on vahva sosiaalisen vastuun tunne, on syntynyt pysyvä kuluttajakysyntä. Asiantuntijoista 69% ovat sitä mieltä, että kuluttajat antavat enemmän painoarvoa vastuullisuudesta huolehtiville yrityksille.

IT-trendinä vastuullisuus ja kestävä kehitys 

IT-ratkaisuiden halutaan edistävän kestävää kehitystä ja materiaalien uudelleenkäyttöä. Erilaisilla kiertotalouden ratkaisuilla maksimoidaan ilmastomuutokseen liittyvää taistelua, mutta myös hyötykäytetään kaikki resurssit. Kiertotalouden ja kestävän kehityksen digiratkaisut voidaan rakentaa tehokaasti vain datan avulla. Datakyvykkyyksien ja integraatioiden luominen onkin viimeistään nyt ajankohtaista.

2. Vaivattomuus 

Kuluttajat kaipaavat mukavuutta ja vaivattomuutta, pandemian vauhdittama digitalisaatio on mahdollistanut palveluiden siirtymisen saumattomasti verkkoon. Digitaalinen kaupankäynti tarjoaa sujuvan ostokokemuksen, toisaalta se ei ole henkilökohtaista. Siksi yritysten on myös huomioitava erot sukupolvien välillä, sillä tutkimuksen mukaan 68 prosenttia yli 60-vuotiaista kuluttajista haluavat mieluummin puhua oikeiden ihmisten kanssa, kuin esimerkiksi chatbotin kanssa.

Kaikki yritykset eivät olleet valmiita lockdownin aiheuttamaan digiloikkaan, haasteita syntyi, kun verkkokauppojen toimitusketjut eivät kyenneet skaalautumaan suurempiin määriin, asiakaspalvelu ruuhkautui, mikä viivästytti toimituksia. Yrityksiä haastetaan kehittämään joustavaa asiakaskokemusta pitäen yllä liiketoiminnan kätevyyttä. 

IT-trendinä automatisointi ja skaalautuvuus 

Verkkopalveluiden lisääntyneet volyymit vaativat taustalle lisää automatisoituja prosesseja. Palveluiden pitää pystyä skaalautumaan ja päivittymään ketterästi nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Viimeistään nyt on tärkeää suunnitella palveluita kokonaisvaltaisesti ja ymmärtää kaikki asiakkaan polut. Palvelumuotoilusta on tullut välttämätön ja arvokas osa kaikkia IT-hankkeita.

3. Turvallisuus 

Aikaisempina vuosina tutkimuksessa on ollut esillä kuluttajien kiinnostus oman hyvinvointinsa lisäämineen. Uusin trendi hyvinvoinnin saralla on nyt kuitenkin turvallisuus ja hygienia. Infektioiden pelko ja lisääntynyt terveystietoisuus ovat lisänneet hygieniatuotteiden kysyntää ja ajavat kuluttajia kohti kontaktittomia palveluita altistumisen välttämiseksi. 

Vuonna 2020 käteisen käyttö romahti, ja kasvavassa määrin palveluita halutaan käyttää ilman kontaktia, lähimaksuilla ja erilaisilla maksuapplikaatioilla. Yritykset olivat jo valmistautumassa käteisen katoamiseen, ja pandemia kiihdytti erilaisten maksuvaihtoehtojen lisäämistä. 

IT-trendinä palveluiden monipuolistaminen ja turvallisuuden takaus 

Palveluntarjoajien pitää huolehtia niin fyysisestä turvallisuudesta, hygieniasta kuin mahdollisimman kontaktittomista ratkaisuista. Esimerkiksi Elixia käyttää dataa ennustaakseen käyttäjille kuntosalien ruuhka-aikoja, julkinen liikenne on ottanut etämaksupalvelut käyttöön ja Woltilta saa kontaktittoman ruokatoimituksen kotiin. Nämä tavat jäävät varmasti käyttöön myös pandemian jälkeen. Palveluntarjoajien onkin edelleen jaksettava uudistaa palveluiden ja tuotteiden käyttötapoja.

4. Ulkoilu ja vapaus

Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ovat olleet nosteessa jo ennen viime vuoden pandemiaa, mutta terveysuhat, sisätilojen liikkumisrajoitukset sekä etätyön lisääntyminen ovat johtaneet siihen, että kuluttajien kiinnostus luontoon ja ulkoiluun vapaa-ajalla on noussut entistä enemmän. On ollut jopa nähtävissä muuttoilmiötä tiheästi asutuista kaupungeista maaseudulle. 

Kuluttajat haluavat palata lähemmäs perusasioihin, ja jos tekniikka on käytettävissä, niin pitämään yhteyttä verkossa ja osallistumaan virtuaalisesti tapahtumiin. Yritykset ovat myös jo huomioineet kuluttajien kaipuun ja toiveet ulkoilmatapahtumiin; uusia innovaatioita on syntynyt niin ravintoloihin, kuntosalien ulkoharjoituksiin kuin konsertteihin.

Ulkoilun lisääntymiseen liittyy myös vapaus tehdä töitä ilman paikka ja osittain aikasitoutuneisuutta. Etätyötä on viime vuonna opittu tekemään niin laiturilta, mökiltä tai vaikka tunturin juurelta. Vakiintunut etätyöskentely vaatii myös teknologiaa seuraamaan perässä ja mahdollistamaan yhteistyön saumattomasti myös virtuaalisesti. 

IT-trendinä alustateknologiat ja edistynyt toimistoteknologia

Ulkoilmatapahtumien integroinnista tulee välttämätöntä vapaa-ajan ja viihteen tarjoajille uusien asiakkaiden houkuttelemiseksi ja asiakasuskollisuuden säilyttämiseksi, mikä vaatii mm. Erilaisten striimaus ja alustateknologioiden omaksumista. Ulkoiluun liittyviä verkkopalveluiden ja applikaatioiden käyttö lisääntyy entisestään, josta esimerkkinä on mm. Andersin toteuttaman Retkikartta.fi -karttapalvelun 44 prosentin käytön nousu

Teknologiainnovaatiot keskittyvät lisäksi etätyön helpottamiseen. Mahdollisuudet luoda uusia rutiineja työelämään, kuten afterworkin, vauhdittavat teknologiaa virtuaaliseen seurusteluun kollegoiden kanssa. Tietoturvaan liittyvät kehitykset ovat myös avainasemassa liikkuviin etätyöpisteisiin ja edistynyt teknologia auttavat sekä kuluttajia että yrityksiä ylläpitämään samaa tuottavuutta toimistoympäristöstä riippumatta. 

Loppusanat 

Katsomme tulevaisuutta nyt uudistunein silmin ja voimme nähdä tämän vuoden kuluttajatrendeissä paljon hyvää. Erityisesti vastuullisuus nousi tärkeäksi teemaksi, mikä vaatii yrityksiä kiinnittämään huomiota kestävämpiin ratkaisuihin ja enemmän arvopohjaisempaan liiketoimintaan.

Digitalisaatio mahdollistaa paljon joustavampia ja monipuolisempia palveluita niin kuluttajille kuin yrityksille, joten nyt on viimeistään korkea aika tunnistaa oma tavoitetila ja aloittaa matka kohti uutta kestävämpää tulevaisuutta.

IT ei ole oikotie onneen, sillä ei ole aivan yhdentekevää mitä digitalisoit ja miten. Tästä myynti- ja konsultointijohtajamme Johanna Andersén kirjoitti huikean artikkelin: Kestävä ohjelmistokehitys alkaa yhdellä sanalla: ei, joka kiteyttää hyvin missiomme kestävämmästä digitalisaatiosta.

Johanna Kainulainen

Kirjoittaja:

Johanna Kainulainen
Marketing Manager

Bannerikuva by Kristaps Grundsteins on Unsplash