Andersin ja Talent Basen yhteisen webinaarin 29.9. vastauksena kustannustehokkaaseen kehitykseen olivat priorisointi, parempi suunnitteluprosessi, automatisoitu kehitysprosessi ja turhan työn minimointi. Kun digihankkeiden budjetit ovat tiukalla, ratkaisuna on parantaa kehitystiimien tuottavuutta.

Miten kehityksen tehottomuudesta voi päästä tuottavuuteen?

Kehitystiimin tuottavuus on kahden kauppa: tiimien toteutustehokkuuden ja tiimien saaman syötteen laadun. Tehokkainkin tiimi tuottaa vain sen arvon, mitä sille ohjattu syöte mahdollistaa. Toisin sanoen, parhaankin tiimin tuottavuus loppuu, kun sille ei ole syötettävissä enää liiketoimintavaatimuksia, joilla tuotetaan riittävästi arvoa. Pelkän tiimien suorituksen ja -tehokkuuden seuraaminen ei tässä hetkessä riitä, vaan meidän on tarkasteltava yhä kriittisemmin sitä, mitä tiimit tuottavat.

Tehottomuudella voi olla arvaamattoman isot vaikutukset – erityisesti nyt, kun kehitysbudjetteja virtaviivaistetaan, ja kehityshankkeita tarkastellaan yhä tarkemman suurennuslasin läpi. Silloin piilee vaara, että tehottomuudesta johtuen jätetään tärkeitä asioita tekemättä, jolloin saatetaan jopa menettää kilpailuetua.

“On tapahtumassa todellinen paradigman muutos. Kilpailu muuttuu valonnopeudella digitaaliseksi, mutta monilla organisaatioilla on digihankkeisiin yhä vähemmän rahaa käytettävänä.”

On erittäin tärkeää, että tiimejä ohjataan yhdenmukaisilla välineillä. Tiimien kokoja pitää olla mahdollista skaalata nopeasti. Tiimien ja yksilöiden suoritusta on voitava verrata niiden arvontuoton kautta.

Hukkaa voidaan minimoida jakamalla kehitystuotoksia tiimien välillä. Tähän tarvitaan yhtenäiset toimintatavat ja työkalut. Tiimirotaatiota hyödyntämällä voidaan myös tiimien osaamiskenttää laajentaa ja siten lisätä joustavuutta.

Yhteisten mahdollistajien puute tappaa tehokkuuden…

…ja jäljet johtavat usein syltty- eli datatehtaalle. Entä jos mahdollistajat ovatkin olleet yksi ketterän kehityksen akilleenkantapää koska jokainen tiimi on rakentanut niitä itse? Jos tämä toistuu kerta, tiimi ja kehityshanke toisensa jälkeen, luodaan kestämätön dataliitäntöjen viidakko, jonka ylläpito ja hallinta on työlästä, liki mahdotonta.

Kun yhdistämme datan sujuvasti DevOPSiin saamme DataOPS-mallin, jolla tuomme datan joustavasti niin ketterän kehityksen, prosessiautomaation, keinoälyn kuin yhä laajenevan raportoinnin käyttöön.

Tämä mahdollistaa organisaation ydinjärjestelmien modernisoimisen, siirtämisen pilviympäristöön ja automatisoidun testauksen. Näillä toimenpiteillä minimoimme dataan liittyvän tehottomuuden ja hukan sekä moninkertaistamme datan hyötykäytön.

Datanhallinnan tehokkuus riippuu työkalujen lisäksi ihmisistä. Jotta DataOPS toimintamalli olisi tehokas, myös yhteistyön on pelattava. Tätä varten DataOPS tuo ketterän kehityksen periaatteet datanhallintaan.

DataOPSin ja DevOPSin avulla voimme minimoida digitaalista hukkaa, maksimoida tuottavuutta ja muutosvalmiutta.  Luomme digitaalisen ajan kestäviä menestystarinoita!

JOS HALUAT KATSOA DIGIHANKKEET NIUKKUUDEN AIKAKAUDELLA WEBINAARIN, KLIKKAA TÄSTÄ!

Kirjoittajina:

Sami Masala & Nino Ilveskero, Talent Base
Johanna Kainulainen, Anders

Talent Base on vuonna 2007 perustettu kokonaisvaltaisten digitaalisten palveluiden talo, jossa yhdistetään data, pilviteknologiat, tehokkaat toimintamallit ja asiakaskokemus digitaalisen liiketoiminnan kasvuvoimaksi. 

Yhdistämällä Andersin ja Talent Basen palvelutarjonnat pystymme tarjoamaan entistä kokonaisvaltaisempia palveluja, kun yhteinen palvelutarjooma ulottuu digitaalisten kehityshankkeiden päästä päähän. Tarjoomamme kattaa aina kehitysvisiosta, portfolionhallinnasta ja suunnittelusta ketterään toteutukseen. www.talentbase.fi