Paine digitalisoitua on vahva, mutta organisaatiot joutuvat suunnittelemaan investointejaan taantuman ja globaalin laman kynnyksellä. Ketteryys, digitaalinen transformaatio ja uudet liiketoimintamallit ovat avainasemassa kilpailukyvyn vahvistamiseen. Anders yhdessä kumppaninsa Talent Basen kanssa kirjoitti nykyisen toimintaympäristön vaatimuksista ja kestävästä kilpailukyvyn elvyttämisestä.
Koronapandemian vaikutukset tulevat jarruttamaan globaalia talouden kasvua vielä 2-4 vuotta, toteaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola artikkelissaan Hidas kituminen vai digivihreä kasvu – kumman valitsemme. Suomen tärkeimpien kauppakumppanien kärsiessä merkittäviä tappioita pandemian vuoksi ja teollisen viennin heikentyessä, Suomen talouden palautumisen on ennustettu olevan vielä hitaampaa kuin muissa EU-maissa. Organisaatioiden on kyettävä optimoimaan kehityshankkeensa entistä järkevämmin, sillä investoinnista pitää saada enemmän irti pienemmällä budjettitasolla.
Taloutta halutaan elvyttää kestävästi ja tuottavuutta lisätä digitalisaation avulla. Kestävään kehitykseen, digitalisaatioon, tutkimukseen ja innovointiin investoidaan rohkeasti, kerrotaan Teknologiateollisuuden artikkelissa. Hirvola esitteli Digivihreän kiihdytyskaistan, jonka avulla elvytyspaketteja kohdistettaisiin kestävään kehitykseen ja digitaalisuuteen. Vihreällä elvytyksellä voidaan vahvistaa kokonaiskysyntää ja samalla vähentää päästöjä joko suorasti tai epäsuorasti.
Niukkuuden aikakausi
Korona-kriisi on aiheuttanut kaksi maailmanlaajuista ilmiötä. Lähes kaiken liiketoiminnan on siirryttävä fyysisestä maailmasta digitaaliseen toimintaympäristöön. Lisäksi maailmantalous on ajautunut ennennäkemättömän jyrkästi globaaliin taantumaan, jonka kestoa kukaan ei pysty ennustamaan. IT- ja digitalisaatioinvestointien määrä laskee rajusti samalla, kun paine ottaa käyttöön digitaalisia palveluja on kasvanut nopeammin kuin koskaan.
Olemme saapuneet niukkuuden aikakauteen, jossa onnistumiseen vaaditaan digitaalista transformaatiota. Organisaatioilta vaaditaan samanaikaisesti digitalisoitumista kilpailussa, menestymistä kustannustehokkuudessa, mutta kuitenkin merkittävästi alhaisemmalla investointi- ja kehitysbudjettitasolla.
Kehityshankkeissa pitää siis tehdä järkeviä päätöksiä olennaisiin asioihin, mikä edellyttää oman tavoitetilan kirkastamista. Valtaosa organisaatioista joutuu nyt hyvin tarkasti optimoimaan kehittämistään; mihin kehitysprojektit kohdistetaan ja missä järjestyksessä. Nyt vähemmällä on saatava enemmän ja asioita pitää tehdä tehokkaammin.
Digitaalisuus ei ole kustannus, mutta siitä on liian usein tullut vain sellaista, kun digitaalisuus on nähty enemmän ilmiönä tai ihmeentekijänä. Loppujen lopuksi digitaalisuus on vain valikoima enemmän tai vähemmän hyödyllisiä työkaluja- ja menetelmiä. Nyt on viimeistään tullut aika ylimmän johdon ottaa digitaalinen kehitys ja transformaatio tarkkaan fokukseen ja tunnistaa sieltä ne olennaiset asiat, joilla voidaan parantaa tuottavuutta lyhyellä ja pitkällä jänteellä – ja mikä on vain kustannusta.
Digi-investointien pitää olla aidosti investoivia, eli tuottavia, mikä tarkoittaa poikkeuksellisen lyhyttä horisonttia ROI:lle. Äärimmillään investoinnin on tuotettava varat seuraavaan investointiin tai jatkokehitykseen. Nyt budjettien ollessa tiukalla, on osattava priorisoida investointikohteet (ja osua oikeaan) ja saada ne toteutettu suunnittelusti (sekä tehdä oikein).
Digitaalisen kehityksen tehokkuudesta tuottavuuteen
Toiminnan tuottavuuden lisäämiseen edellytetään älykästä IT:tä, jossa ketterien menetelmien ja taitavien koodarien lisäksi tarvitaan panostuksia hankkeiden skaalautuvuuteen. Skaalautuvuus mahdollistaa ketterän muutosvalmiuden, sillä muutostahti kiihtyy ja kilpailu voi muuttua odottamattomalla tavalla. Kuluneen kevään koronapandemia on jo osoittanut kuinka nopeasti toimintaympäristömme voi muuttua, ja muutosvalmiuttamme on jatkossakin ylläpidettävä.
Organisaatioihin tarvitaan toimintamalli, joka mahdollistaa ketterän reagoinnin muuttuviin tilanteisiin. Reagoinnissa on tärkeää pitää mielessä oman organisaation digitaalinen visio, eli kirkas hankesalkku, jotta toimenpiteitä osataan skaalata oikeista paikoista. Kehityksen syötteenhallinta on keskeisessä roolissa kehityskapasiteettia mitoittaessa.
Muutosvalmius ja skaalautuvuuden mahdollistaminen edellyttävät pilvipalveluiden hyödyntämistä. Pilvipalveluiden avulla voidaan ketterästi skaalautua organisaatioiden järjestelmäarkkitehtuurin tasolle asti. Vaaditaan myös toimintojen automatisointia, jotta voidaan aidosti kehittää organisaation tuottavuutta.
Järjestelmien laadun ja tuottavuuden kehittäminen
Näkemyksemme mukaan keskittymällä seuraaviin osa-alueisiin digitaaliset hankkeet onnistuvat paremmin, tekemisen tehokkuus kasvaa ja eritoten lopputuotosten laatu ja tuottavuus nousee:
- Yhteisen kehitysvision ja portfolionhallinnan määrittely mahdollistaa kehitystyön priorisoinnin ja kestävän kehittämisen (yhteiset palvelut, mahdollistajat) parhaat käytännöt.
- Laajennetut DevOps käytänteet, jossa tiimin ja toteutuksen tehokkuutta optimoidaan ja tuottavuutta kasvatetaan sopivalla syötteen hallinnalla.
- Päästäpäähän kehitys huomioi myös pilveistyvät taustajärjestelmät ja datan sekä mahdollistaa päivitykset ja muutokset testiautomaation avulla.
- Asiakaskokemuksen parantaminen edellyttää niitä tuottavien prosessien kehittämistä.
Yhdistämällä Andersin ja Talent Basen palvelutarjonnat pystymme tarjoamaan entistä kokonaisvaltaisempia palveluja, kun yhteinen palvelutarjooma ulottuu digitaalisten kehityshankkeiden päästä päähän. Tarjoomamme kattaa aina kehitysvisiosta, portfolionhallinnasta ja suunnittelusta ketterään toteutukseen, huomioiden sopivalla syötteenhallinnalla asiakaskokemuksen, datat ja sisällön.
Ratkaisuna on hyvin ohjattu ja automatisoitu järjestelmä-/ohjelmistokehitysprosessi, jossa hyödynnetään kustannustehokkaita pilvestä saatavia automatisointityökaluja.